Matti Niilonpojan (1732-1763) ja Niilo Matinpojan (1763-1767) isännyys

Visulahti, Savon asutuksen sydän

Norolan kylä Mikkelin Visulahdessa sijaitsee keskellä Savon vanhinta kiinteää asutusta: täällä on asuttu noin 1200 vuoden ajan. Vakinainen asutus levisi Suomessa ensin Varsinais-Suomen sisämaahan, laajeni sieltä Päijänteen rannoille ja eteni 700-luvun lopulla Laatokan länsi- ja pohjoispuolelle. Savoon Mikkelin seudulle syntyi viimeistään vuoden 800 tienoilla asutussaarekkeita, jotka vuosisatojen kuluessa laajenivat ja tihenivät nuoremman rautakauden (n. 800-1300 jaa) loppuun mennessä ajan oloihin nähden huomattaviksi asutuskeskuksiksi, joista on säilynyt todisteina Mikkelin Tuukkalan ja Visulahden kalmistot. (Wirilander 1982, 30) Visulahden kalmisto, joka löydettiin vuonna 1954, on huomattavin nuoremman rautakauden arkeologinen löytö Mikkelin itä-, pohjois- ja koillispuolella. Vuonna 1936 Norolan Juoneennurmen tilalta, Pulkkisen naapurista, löydettiin gotlantilaistyylinen, 1100-luvun jälkipuoliskolta oleva hopeinen ristiriipus, joka oli merkittävin Mikkelin pitäjästä tavattu yksittäinen löytö. (Wirilander 1982, 34-35)

Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 4.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti