Juhana Matinpoika ottaa isännyyden

Matti Matinpojan itsenäinen isännyys Pulkkisessa jäi lyhyeksi. Mikkelin pitäjän vuoden 1843 kevätkäräjillä (30.3.) hänen vaimonsa haki miestään holhouksen alaiseksi. Syyksi Anna Stiina Valjakka nimesi miestään vaivaavan sairaalloisuuden, jonka seurauksena Matti Pulkkinen kärsi väkivaltaisesta mielenlaadusta ja terveen arvostelukyvyn puutteesta ja jonka vuoksi hän vahingoitti sekä omaa, vaimonsa että lastensa terveyttä ja omaisuutta.

Matti Pulkkisen käytös oikeudessa ei edistänyt hänen asiaansa. Oikeuden pöytäkirjassa hänen käytöstään ja puhetyyliään kuvataan äkkipikaiseksi ja epäkunnioittavaksi, kun hän huomautti itse hankkineensa omaisuutensa ja kiistävänsä tuomioistuimen tuomiovallan asiassa. Sen jälkeen hän käänsi selkänsä oikeudelle, laittoi myssyn päähänsä ja poistui oikeussalista. Matti Pulkkisen holhoojaksi määrättiin Anna Stiinan esittämä lautamies Jaakko Lampinen.

Perheen omaisuus turvattiin siten, että Matti Matinpojan 34-vuotias vanhin poika Juhana otti isännyyden vuonna 1847. Juhana oli avioitunut vuotta aikaisemmin 18-vuotiaan Anna Maria Pylkkäsen kanssa. Juhana lunasti vuonna 1847 vanhemmiltaan, veljeltään Matilta ja sisareltaan Maria Kristiinalta heidän osuutensa Pulkkisesta ja Kallioisesta. Keskimmäinen poika Matti, joka oli avioitunut Maria Fredrika Saxmanin kanssa, lähti omille teilleen ja asui myöhemmin ainakin Vuolingon n:o 9:ssä. Matin ja Marian vanhin poika, Pekka, syntyi vielä Pulkkisessa vuonna 1847, mutta seuraavat lapset syntyivät Vuolingolla (Anna Loviisa s. 1851, Anna Sofia, s. 1854, Maria s. 1858).

Juhana sitoutui maksamaan Matille rahallisen korvauksen lisäksi tiloihin liittyvän irtaimen omaisuuden eli hevosen, kaksi lehmää ja yhden hiehon, yhden emälampaan ja kaksi karitsaa, rautaiset työkärryt, auran, sirpin, viikatteen, vilja-aitan ja yhdeksän tynnyriä ruista, yhden tynnyrin ohraa ja yhden tynnyrin kauraa.

Ostaessaan vanhempiensa puolikkaan Pulkkisesta ja Kallioisesta Juhana sitoutui antamaan heille elinikäisen syytingin eli elatuksen taloudessaan. Vanhempien tarkoituksena oli lisäksi, että lunastushetkellä vasta 14-vuotias nuorin poika Taavetti asuu Juhanan taloudessa aikuisikään saakka ja tekee talon töitä, ja saisi sen jälkeen hallintaoikeuden Kirmalan kruununtilaan (Norola n:o 2).

Juhanan otettua isännyyden Matti Matinpoika eli poikansa luona syytingillä vielä 11 vuotta, kunnes kuoli – elettyään loppuikänsä holhouksen alaisena – verensyöksyyn 73-vuotiaana vuonna 1858. Anna Stiina Valjakka kuoli pistokseen 70-vuotiaana vuonna 1864.

Syytinkiläinen Matti Matinpoika Pulkkisen maallinen omaisuus koostui lammasnahkaturkista, kahdesta päällystakista, muutamasta muusta vaatekappaleesta, kahdesta saapasparista, tyynystä, lakanasta, kaapista, sängystä, virsikirjasta, raamatusta ja vanhoista kieseistä.

Anna Stiina Valjakalta jäi perinnöksi lammasnahkaturkki, röijy, päällystakki, hameita ja sukkia, villa- ja silkkiliinat, tyyny ja peitto, huonekaluja kaappi ja sänky, lisäksi rukki. Kirjoja Anna Stiina omisti kolme, virsikirjan ja kaksi hengellistä teosta. Perunkirjasta käy ilmi, että Anna Stiina oli käyttänyt silmälaseja. 

Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 17-18

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti