Taavetti
Pulkkinen sokeutui vanhemmiten ilmeisesti kaihin takia, ja poika Vilho hoiti
tilan asioita. Perinteenä oli, että se pojista, joka avioitui viimeisenä, jäi
isännäksi Pulkkiseen. Aikaisemmin naimisiin menneet lähtivät muualle. Taavetti
Pulkkinen kuoli vuonna 1943. Tuolloin Vilho toimi jatkosodan aikana Helsingissä
ilmatorjuntatehtävissä ja loukkaantui jäätyään saksalaisten joukkojen käyttämän
auton alle.
Talvisodan
aikana Pulkkisessa oli evakossa ylhäinen vieras, ruhtinatar Natalia Demidoff,
omaa sukua Naryshkin, jonka mies oli kuulunut yhteen Venäjän keisarikunnan
rikkaimmista suvuista. Venäjän vallankumouksen jälkeen pariskunta oli siirtynyt
Suomeen ja omistanut jonkun aikaa Anttolan Hovin Mikkelin lähellä, kunnes
talousvaikeudet pakottivat pariskunnan luopumaan kartanosta. Ruhtinaspariskunta
joutui taloudelliseen syöksykierteeseen. Lopulta sekatyömiehenä perheensä
elättäneen ruhtinaan kuoltua 1938 ruhtinatar Natalia joutui entistä syvempiin
vaikeuksiin. Talvisodan aikana hän joutui evakkoon asuinpaikastaan Talista
Viipurin läheltä ja asui jonkin aikaa Pulkkisen maitohuoneessa ja Visulahden
myllytuvassa Hilkka-hevosensa ja Ressu-koiransa kanssa. Vuodesta 1941 eteenpäin
hän kiersi Visulahden tienoilla asuen eri talojen torpissa tai
ulkorakennuksissa. (Salovaara 1999, 41-48)
Vilho Pulkkinen
avioitui Pälkjärvellä vuonna 1916 syntyneen kotitalousneuvoja Alli Hirvosen
kanssa 19.10.1946. Pariskunnan ainoa lapsi, poika Vesa, syntyi vuonna 1948.
Leskeksi jäätyään Anna Pulkkinen eli poikansa Vilhon taloudessa vanhana emäntänä. Annalle oli varattu toinen Pulkkisen päärakennuksen päätykamareista, mutta hän halusi olla tapahtumien keskipisteessä ja nukkui sen vuoksi suuressa tuvassa ja loppuvaiheissaan tuvan uunin takana, josta näki tulijat ja menijät. Anna vieraili poikiensa perheissä Toplasenmäellä, Riolammilla ja Kirmaalassa, ajoi mustalla hevosella ja vanhoilla kirkkokieseillä ja viipyi aina viikon kerrallaan kussakin talossa.
Tilalle hankittiin ensimmäinen traktori vuonna 1955 ja leikkuupuimuri 1962. Sitä ennen käytettiin vuokratraktoria. Navetta uusittiin vuonna 1954. Vuonna 1965 tilalla oli kolme hevosta, kuusi lypsävää lehmää ja neljä hiehoa ja 40 kanaa. Eläinten pito lopetettiin vuonna 1974.
Leskeksi jäätyään Anna Pulkkinen eli poikansa Vilhon taloudessa vanhana emäntänä. Annalle oli varattu toinen Pulkkisen päärakennuksen päätykamareista, mutta hän halusi olla tapahtumien keskipisteessä ja nukkui sen vuoksi suuressa tuvassa ja loppuvaiheissaan tuvan uunin takana, josta näki tulijat ja menijät. Anna vieraili poikiensa perheissä Toplasenmäellä, Riolammilla ja Kirmaalassa, ajoi mustalla hevosella ja vanhoilla kirkkokieseillä ja viipyi aina viikon kerrallaan kussakin talossa.
Tilalle hankittiin ensimmäinen traktori vuonna 1955 ja leikkuupuimuri 1962. Sitä ennen käytettiin vuokratraktoria. Navetta uusittiin vuonna 1954. Vuonna 1965 tilalla oli kolme hevosta, kuusi lypsävää lehmää ja neljä hiehoa ja 40 kanaa. Eläinten pito lopetettiin vuonna 1974.
Vuonna 1972 Vesa otti hoitaakseen viljelykset
käytyään Otavan maatalouskoulun. Vihannesten viljely alkoi 1975 ensin
porkkanalla, myöhemmin kiinankaalilla, jonka käyttö salaateissa lisääntyi
huomattavasti 1970-luvulla. Nykyisin jäävuorisalaatti on syrjäyttänyt
kiinankaalin, ja kiinankaalin viljely lopetettiin 2009. Tilalla on edelleen
viljelyksessä 50 hehtaaria.
Nykyisin Vesa Pulkkinen toimii päätoimisena
matkailuyrittäjänä. Ensimmäiset lomamökit rakennettiin vuosina 1988 ja 1991
Härkäniemeen. Viisi uutta mökkiä aloitettiin 2004-2005 ja myöhemmin valmistui
vielä yksi.
Pulkkisen päärakennus remontoitiin vuonna
1961. Rakennusta laajennettiin vuonna 1995 ja samalla ullakkona ollut yläkerta
otettiin asuinkäyttöön.
Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 32-33
Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 32-33
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti