Pulkkisten kaupunkitalo, ns. Pulkkisen kulma

Vuonna 1913 Taavetti Pulkkinen hankki omistukseensa talon ja tontin n:o 51 Mikkelin kaupungin ensimmäisessä kaupunginosassa Kirkko- ja Mikonkatujen kulmassa. Nämä nykyisin Pulkkisen kulmana tunnetut rakennukset ovat ainoat säilyneet vanhat puutalot Mikkelin kaupungin ensimmäisen asemakaavan (1838) alueella. Pulkkisen kulman rakennukset suojeltiin 23.6.2008 vahvistetussa asemakaavassa, jolla tontille annettiin uudisrakennusoikeutta 6440 neliömetriä sillä edellytyksellä, että vanhat rakennukset säilytetään.

Tontti oli vuonna 1841 luovutettu Mikkelin kaupungin ensimmäiselle räätälille Fredrik Engströmille. Tuolloin talon numero oli vielä 42 toisessa kaupunginosassa, numero ja kaupunginosa muuttuivat vuonna 1883 vahvistetussa asemakaavassa. Vuonna 1857 tontin omistajaksi tuli Esaias Hämäläinen. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1867 tontin ja rakennukset osti räätälimestari Erik Skogberg, joka oli yksi kaupungin ensimmäisiä valtuusmiehiä kaupunginvaltuuston perustamisen jälkeen v. 1875. Skogberg kuoli 1897, ja talon ja tontin perivät hänen vaimonsa Anna Lovisa Skogberg, poikansa kelloseppä H. E Skogberg ja kauppias Robert Gabriel Skogberg vaimonsa Selma Marian kanssa sekä tyttärensä Sigrid Maria ja tämän puoliso, kansakoulunopettaja Kaarle Lehtonen. Vuonna 1903 Kaarle ja Sigrid Maria Lehtonen hankkivat talon omaan omistukseensa. 18.10.1906 talon ostivat Lehtosilta satulaseppä Erik Johan Walldén ja hänen vaimonsa Johanna Wilhelmina, jotka saivat sille kiinnekirjan 28.10.1907.

Rakennukset ja tontti oli kiinnitetty lainojen vakuudeksi. Yksi Walldénien lainanantaja oli Taavetti Pulkkinen, joka oli lainannut pariskunnalle 6000 markkaa. Syyskuussa 1913 velkojat järjestivät Walldénien maksamattomien velkojen vuoksi pakkohuutokaupan, jossa Taavetti Pulkkinen osti talon ja tontin 49 700 markan hintaan. Tontti ja rakennukset ovat siitä lähtien olleet Pulkkisen suvun omistuksessa ja saaneet tältä pitkäaikaisimmalta omistajasuvultaan nykyisen nimensä.

Mikonkadun ja Kirkkokadun (nyk. Savilahdenkatu) kulmassa oleva rakennus on valmistunut vuonna 1843. Taloa jatkettiin vuonna 1859 kulmittain Kirkkokadun suuntaan ja vuonna 1902 valmistui laajennus Mikonkadun puolelle.

Laajennusosan valmistumisen jälkeen tontilla pidettiin uudistettua palovakuutusta varten heinäkuussa 1902 katselmus.  Mikon- ja Kirkkokatujen kulmatalo oli katselmuksen mukaan hyvässä kunnossa. Vanhempi osa rakennuksesta oli laudoitettu ja vernissattu, mutta vuonna 1902 valmistunut osa oli vielä laudoittamaton. Katto oli rautalevyistä. Rakennuksessa oli 12 asuinhuonetta, joissa 11:ssä oli tulisija, kolme keittiötä joista yhdessä oli leivinuuni ja hella ja kahdessa ainoastaan hellat, kolme eteistä joissa kahdessa oli tulisijat, neljä ulkorappusta pihanpuolella ja neljä sisäänkäyntiä kadulle. Vakuutusarvoksi arvioitiin 25 000 markkaa.

Kirkkokadun puoleinen talo on rakennettu 1875, ja sen on todennäköisesti suunnitellut Mikkelin läänin silloinen lääninarkkitehti Constantin Kiseleff. Rakennus on ainoa säilynyt Kiseleffin suunnittelema rakennus Mikkelissä. Mikkelin raastuvanoikeus ja maistraatti on pitänyt siinä istuntoja 1800-luvulla. Heinäkuun 1902 palotarkastuksen mukaan rakennus oli hyvässä kunnossa. Se oli laudoitettu ja maalattu öljymaalilla, katto oli rautalevytetty. Talossa oli seitsemän asuinhuonetta, joissa kaikissa oli tulisijat, kaksi keittiötä, joista toisessa sekä leivinuuni että hella ja toisessa ainoastaan hella, kaksi kahveria, kaksi eteistä joissa toisessa tulisija, kaksi ulkorappua pihan puolella ja kaksi uloskäyntiä kadulle sekä rakennuksen alla kaksi holvattua kellaria. Myös tämän talon vakuutusarvoksi arvioitiin 25 000 markkaa. 

Pihanpuolen leivintuparakennus, jonka pääty on Mikonkadulle, on rakennettu vuonna 1859 ja oli 1902 välttävässä kunnossa. Katto oli asfaltoitu. Rakennuksessa oli tupa, jossa oli leivinuuni, kolme kamaria ja eteinen. Arvo arvioitiin vakuutustarkastuksessa 12 000 markaksi.

Asuin- ja liikerakennusten lisäksi tontilla oli pihanpuolen asuinrakennuksen jatkeena vuonna 1902 välttävässä kunnossa oleva, vuonna 1859 rakennettu talli- ja navettarakennus, jossa oli lisäksi vaunuliiteri, sontasäiliö ja makasiini, vakuutusarvoltaan 1000 markkaa, sekä ulkohuone.

Taloissa on ollut vuokralaisina ainakin Rantakylän Kukkakauppa, suutari Albin Kokkonen ja vaatturi Pulkkinen. Taavetti Pulkkisen lapsista siellä ovat asuneet ainakin tyttäret Martta ja Anna-Liisa. 

Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 28-30