Maiden lunastukset ja lohkomiset

Alkuvuodesta 1918 käydyn sisällissodan jälkeen eduskunta hyväksyi saman vuoden syksyllä ns. torpparilain, jossa torppareille ja mäkitupalaisille myönnettiin oikeus lunastaa vuokramaansa itsenäiseksi pientilaksi valtion myöntämän edullisen lainan avulla. Laki täydennettiin vuonna 1922 voimaan tulleeksi asutuslaiksi, joka sai huomattavimman puolestapuhujansa mukaan nimen Lex Kallio. Asutuslain tarkoituksena oli antaa lisämaata pienimmille entisille torpille ja mäkituville ja luoda kokonaan uusia pientiloja tilattomalle väestölle, joka ei ollut saanut maata torpparilain perusteella. (Rask 1997, 99)

Myös Taavetti Pulkkisen torpparit lunastivat vuokraamansa maan omakseen. Kallioisen torpan vuokraaja Petter Lehkonen ilmoitti haluavansa lunastaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan omakseen hallitsemansa vuokra-alueen. Vuokralautakunta määräsi 29.5.1922 Petter Lehkosen hallitseman torpan lunastettavaksi. Viipurin maanjako-oikeus muutti lunastusarviota kahteen otteeseen, ja lohkomiseen päästiin vasta 1929. Kallioinen lohkottiin Riolammen tilaan, omistaja Petter Lehkonen, n:o 1/1, ja Kallioiseen, omistaja Taavetti Pulkkinen, n:o 1/ 2. Riolampi palautui monen kaupan kautta takaisin Pulkkisen sukuun 1930-luvulla.

Taavetti ja Anna Pulkkinen myivät Kirmalan talosta 16.6.1924 arentimiehille eli tilanvuokraajille Antti ja Otto Tiusaselle n. 50 hehtaarin suuruisen maa-alueen. Tämän seurauksena Kirmala lohkottiin Kirmalan tilaan (Norola n:o 2 /1, 49,06 ha, omistajat Antti ja Otto Tiusanen ja Raatilan tilaan (Norola n:o 2 /3, 131,76 ha, omistaja Taavetti Pulkkinen). Lohkominen vahvistettiin 30.12.1929. Myöhemmin Tiusaset myivät Kirmalan takaisin Pulkkisille. Raatilan ja Kirmalan omistajaksi päätyi Taavetin ja Annan poika Ilmari Pulkkinen.

Koska Pulkkisten torpat oli perustettu Kallioisen ja Kirmalan maille, itse Pulkkinen säilyi lohkomisilta.

Pulkkisten suvun perinteisten omistusten lisäksi Anna Pulkkinen omisti veljensä perintönä Ristiinan Liisansaarenkylässä 21,4 ha:n suuruisen metsäpalstan sekä Mikkelin pitäjässä Väänälän kylässä 6 ha:n suuruisen metsäpalstan.  Nämä palstat jätettiin perinnöksi tyttärille.

Koska Ilmari Pulkkinen oli saanut Raatilan ja Kirmalan, Vilholle haluttiin ostaa yhtä paljon maata. Vilho osti Hirvensalmelta Länsi-Kirjala –nimisen maatilan ja Ristiinasta Lintuniemen tilan. Nämä tilat osoittautuivat hyödyllisiksi jatkosodan jälkeen, kun menetetyiltä alueilta evakuoidut karjalaiset asutettiin antamalla heille maata. Länsi-Kirjala ja Lintuniemi, yhteensä 139 hehtaaria, luovutettiin siirtoväelle. Luovutettu maa-ala oli yhtä suuri kuin itse Pulkkisessa. Näin päätilaa ei edelleenkään tarvinnut lohkoa. 

Taavetti ja Vilho halusivat lisäksi hankkia Juvalta myllyn, mutta lähempänäkin oli mylly myytävänä, ja niin Visulahden mylly tuli Pulkkisten omistukseen Mikkelin Säästöpankilta. Vilhon mukaan Pulkkisessa ei sen jälkeen enää tarvinnut viljellä viljaa itse, kun tullimylly takasi omistajilleen viljan ja Pulkkisen pelloissa voitiin viljellä muuta.    

Tilojen omistus järjestettiin Taavetin ja Annan jälkeläisten kesken niin, että 83-vuotias Taavetti ja 59-vuotias Anna Pulkkinen myivät 13.12.1942, noin seitsemän kuukautta ennen Taavetin kuolemaa, puolet Pulkkisen tilasta ja Pulkkisten kaupunkitalosta, ns. Pulkkisen kulmasta Laurille ja toisen puolen molemmista taloista Vilholle. Kauppahinta tuli suorittaa tyttärille Martalle ja Anna-Liisalle ja lisäksi vanhemmille tuli taata elinikäinen elatus ja 300 markan kuukausittainen eläke. Kirmalasta lohkotun Raatilan tilan Taavetti ja Anna myivät Ilmarille tyttärelleen Helmi Katrille suoritettavaa hintaa vastaan.  Kallioisen Anna ja Taavetti olivat myyneet jo maaliskuussa 1939 Laurille ja Einolle. Einon kaaduttua talvisodassa tammikuussa 1940 hänen vanhempansa perivät hänen puolikkaansa Kallioisesta, jonka sitten myivät Ilmarille ja Vilholle. Nämä taas myivät osuutensa Laurille. Laurin kuoltua 1962 hänen leskensä Ester, os. Siiskonen, myi perimänsä osuuden Pulkkisenkulmasta Vilhon pojalle Vesalle vuonna 1969.

Lopulta tilat jaettiin miespuolisten perillisten kesken niin, että Ilmari sai Raatilan, Lauri Kallioisen ja Vilho Pulkkisen. Kaikilla kolmella tilalla asuu edelleen Pulkkisen sukua.  

Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 30-32