Kirmala hankitaan Pulkkisen sukuun

Matti Matinpoika Pulkkinen oli saanut 2.5.1838 haltijakiinnekirjan kruununtilaan n:o 12 Norolassa. Hänen vaimonsa Anna Stiina Valjakan sukulaiset Niilo ja Kustaa Abrahaminpoika Valjakka puolestaan olivat saaneet haltijakiinnekirjan kruununtilaan n:o 26 Norolassa 14.10.1834. Maaliskuun 26. päivänä vuonna 1840, isojaon ollessa käynnissä, Pulkkiset ja Valjakat sopivat vaihtavansa tiloja. Näin Pulkkisen suku sai haltuunsa Kirmala-nimisen kruununtilan n:o 26, joka vuosina 1840-1846 oli Norola n:o 6 ja sen jälkeen Norola n:o 2. Matti Pulkkinen sai tilaan haltijakiinnekirjan 25.5.1842.

Kirmalan talonpaikka oli alun perin Pajamäellä, josta se isojaon aikana muutettiin Hintsalan ratsutilaan kuuluneille Pekosen ja Huijarin torpanpaikoille. Kirmalan tilukset sijaitsivat Ylimmäinen-järven rannalla Pulkkisen maita vastapäätä, venematkan päässä Pulkkisesta. Isojaon yhteydessä Norola n:o 25 Pomeli yhdistettiin Kirmalaan. Yhdistämisen aikaan Pomelin isäntänä oli Heikki Torn. Kirmalan isojako päättyi vuonna 1843. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin vuonna 1860 Matti Matinpojan poika Juhana Pulkkinen osti 4/5 Kirmalasta perintötilaksi.  Kirmala oli silloin jakautunut kahdeksi osataloksi, ja yksi viidesosa kantatalosta oli edelleen Tornien hallussa.  (Kts. liite: Kirmalan isojakokartta)

Tilalla n:o 26 oli vuonna 1845 tehdyn verokatselmuksen mukaan 8 tynnyrinalaa 20 kapanalaa vanhaa peltoa, 29 tynnyrinalaa 8 kapanalaa verotettavaa niittyä, 215 tynnyrinalaa 15 kapanalaa kaskimaata, 19 tynnyrinalaa 28 kapanalaa kangasmaata ja 31 tynnyrinalaa 9 kapanalaa suomaata. Hehtaareissa tilan pinta-ala oli 233,64 ha, joten se oli isompi kuin Pulkkinen.

Pulkkiset eivät viljelleet Kirmalaa itse, vaan sen viljelyksiä hoiti 1840-luvun lopulla torppari Juhana Matinpoika Keituri. Kallioisen ja Kirmalan hankinnan jälkeen torpanpaikat halottiin niistä, ei Pulkkisesta. Tämä edesauttoi Pulkkisen säilymistä lohkomattomana nykypäivään saakka.  

Julkunen, Jutta. 2012. Visulahden Pulkkinen. s. 15-16